Syksyiset kelit tekevät hiljalleen tuloaan, kuin myös Nelosen loppusarjat. Sunnuntaina Hakkarissa oli sateiset olosuhteet, jotka toivat omat haasteensa peliin. Ottelun ennakkoasetelmat olivat se, että LeKi-futiksen tulisi katkaista neljän ottelun tappioputki ja saada arvokkaita pisteitä kasaan. Vierasjoukkue TP-49 vuorostaan tarvitsi vielä lisää pisteitä, päästäkseen ylempään loppusarjaan.
Ottelun alku oli molemmilta joukkueilta hieman tunnustelevaa ja liukas kenttä pisti pelaajien teknisen osaamisen puntariin, joten jokunen harhasyöttö sekä pallon menetyskin nähtiin. LeKi-futiksen aktiivinen puolikorkea prässi vaikeutti selvästi TP:n pelin avaamista, jolloin painopiste oli pitkälti vierasjoukkueen päässä. Muutaman kerran vierasjoukkue iski nopealla ja suoraviivaisella hyökkäyksellä, jotka kuitenkin LeKi-futis sai katkottua. Katkoista seuranneista erikoistilanteista syntyivät Toijalan oikeastaan vaarallisimmat paikat koko ottelussa. Reilun kymmenen minuutin kohdalla LeKi- maalivahti Jyri Leinonen nyrkkeili keskityspallon ulos boxista mutta valitettavasti oma pelaaja Eelis Tykkyläinen jäi tilanteessa kasan alimmaiseksi. Tilanteen jatkuessa Toijalan Aleksi Lapinleimu pääsi laukomaan ja kotijoukkueen epäonneksi pallo kimposi maassa vielä tuskissaan makaavan Tykkyläisen jalasta maaliin. Todella epäonninen maali ja karmea alku pelille kotijoukkueen kannalta.
Mitä pidemmälle ensimmäinen jakso jatkui, sen selvemmin pelin hallinta siirtyi kotijoukkueelle, joka vaikutti normaalia päättäväisemmältä ja ratkaisunhalukkaammalta. Ehkä vielä lisää rohkeutta olisi kaivattu vastustajan puolustuslinjan edessä pelatessa, jolloin oltaisiin päästy jalalla haastamaan todella Toijalan kokenut puolustuslinja, nyt LeKi tyytyi ehkä hieman liian usein tai nopeasti keskittämään. Puolen tunnin pelin jälkeen Tino Keskimaa ja Jaakob Ranua juonivat oikealla laidalla, Ranuan 1v1 tilanteeseen ja hänen vahvan haastamisensa sekä erinomaisen takaviistokeskityksen pääsi puskemaan maaliin Tykkyläinen. LeKille ansaittu tasoitus. Jakson loppu ei suuria tilanteita ja tunteita tarjonnut kumpaankaan suuntaan ja näin ollen tauolle mentiin tasalukemissa 1-1.
Toiselle jaksolle vierasjoukkue tuli selvästi aktiivisemmin, pyrkien prässäämään korkeammalta sekä myös avaamaan peliä pidemmillä palloilla. Jakson alku menikin kotijoukkueelta hieman ihmetellessä ja tilanteeseen sopeutuessa. Otteet kuitenkin tasoittuivat pelin edetessä. Mitä pidemmälle peli eteni, niin ymmärrettävästi molemmat joukkueet hieman väsyivät, jolloin kentälle tuli tiloja ja peli meni enemmän tilanteenvaihto pelaamiseksi. LeKi-futis pystyi tuomaan tuoreita jalkoja kentälle ja täten saamaan lisää painetta Toijalan päätyyn. Toki muutamista virheistä ja puolustuspelaamisen tasapainon unohtuessa kotijoukkueelta pääsi myös TP-49 hätyyttelemään Leinosen vartioimaa maalia.
Kun pelikellossa oli 84 peliminuuttia, pääsi LeKi-futis jälleen kerran hyökkäämään pallon riiston jälkeen. Tällä kertaa hyökkäyksessä oli järkeä ja malttia, kun heti ensimmäistä syöttöä ei oltu tarkoitettu ratkaisusyötöksi vaan vastustajan pelaajat saatiin liikkumaan samalla luoden tilaa murtautumiselle. Vahvan pelin oikeana laitana pelannut Keskimaa pääsi nokikkain vastustajan maalivahdin kanssa ja siirsi varmalla sijoituksella kotijoukkueen riemastuttavaan 2-1 johtoon. Yleisö hurrasi mutta ei sentään seonnut, toisin kuin Hakkarin tulostaulu, joka näytti lukemat väärin päin ja pelikellokin katosi.
Johtoaseman myötä LeKi-futiksen peli myös hieman sekosi ja kelloa ei osattu oikein pelaamalla kuluttaa loppuun vaan lukuisat pallon riistot ja vastahyökkäyksen mahdollisuudet hätäiltiin pyrkien liian nopeaan ratkaisuun. Täten Toijala sai pallon nopeasti myös takaisin ja toimitettua pitkillä palloilla LeKi-futiksen alueelle.
Peli kellon ollessa jo ajassa 90 +2 minuuttia, nähtiin pelin dramaattisin tilanne. Toijalan viimeinen kulmapotku päätyi muutaman pompun jälkeen Leinosen syliin. Osa LeKin pelaajista tarjosi nopean hyökkäyksen mahdollisuutta, sillä TP-49 maalivahti, joidenkin tietojen mukaan myös Toijalan kesäteatterissa vielä tänäkin kesänä esiintynyt, Jukka Saari, jäi seisomaan kuin patsas Leinosen eteen. Muutama sekunti tästä eteenpäin, niin Saari makasi LeKin rangaistusalueella tuskissaan ja ottelun tuomari osoitti vierasjoukkueelle rangaistuspotkua. Tilanteessa nähtiin Leinosen potkaisseen Saarta. Tästä on monta erilaista näköhavaintoa mutta lopputulema oli se, että vierasjoukkueen Jesse Järvi laukoi pilkun varmasti sisään ja käytännössä peli loppui siihen. Lähes täysin LeKin hallussa ollut ottelu päättyi kotijoukkueen suureksi pettymykseksi tappiolta tuntuneeseen tasapeliin.
Ottelun palkintoraati päätti yksimielisesti, että ottelun MoM oli TP-49, maalivahti Jukka Saari.
LeKi-futiksen ottelun paras pelaaja oli topparin tontille istutettu Valtteri Heikkilä, joka pelasikin erinomaisen ottelun.
”Pelipaikka (toppari) tuntui hyvältä ja pääsin peliin hyvin mukaan. Oma peli kulki hyvin mutta joissain tilanteissa olisi saanut olla vielä tarkempi. Joukkueen esitys oli hyvä ja yhtenäinen. Vihdoin siinä näkyi kaikkien pelaajien osalta voitonhalu. Vielä, kun olisi pidetty järki ja pää mukana ihan ottelun loppuun asti, niin olisi ollut mahdollisuus palata voittojen tielle”, kommentoi Heikkilä.
”Pelin alkuun päästettiin vastustaja harmittavasti johtoon. Rakenneltiin peliä ihan hyvin ja saatiin peli tasoihin vielä ensimmäisellä puoliajalla. Toisella puoliajalla jatkettiin pelin hallintaa ja saatiin ansaittu johtomaali. Maalin jälkeen peli sekosi aika pahasti ja vastustaja painoi päälle. Tasoitusmaali lisäajalla oli harmittava lopetus kokonaisuutena hyvälle pelille”, harmitteli oikealla laidalla hyvin hyökkäyksiä tukenut Tino Keskimaa.
Seuraavaksi LeKi-futiksen matka jatkuu Lammille torstaina, kun kauden yllättävän vahvasti aloittanut paikallinen ylpeys ja kovana kotijoukkueena tunnettu Veto asettuu vastaan. Pelillisen ilmeen on jatkuttava samana ja virheet karsittava minimiin, mikäli vieraskentältä meinataan pisteitä hakea.
